Merikartta-blogissa: Yhteisvoimin kohti hiilineutraalia merenkulkua

Valtaosa, jopa 90 % maailman kauppaliikenteestä tapahtuu meriteitse. Kaikkia kuljetusmuotoja vertailtaessa merikuljetusten hiilidioksidipäästöt ovat n. 2,6 % kokonaismäärästä. Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO:n tavoitteena on vähentää meriliikenteen hiilidioksidipäästöjä vähintään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja 70 prosenttia vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoden 2008 päästömääriin. 

Mistä aineksista rakentuu Suomeen hiilineutraali meriklusteri, edelläkävijä yhdessä maailman merkittävimmistä aloista? Tähän kysymykseen lähdimme pureutumaan Turun ammattikorkeakoulun Kiertotalouden liiketoimintamallit -tutkimusryhmän johdolla.  

Merikartta-ekosysteemin luominen alkoi kesällä 2020. Alusta asti oli selvää, että hiilineutraali kiertotalouden mukainen meriklusteri vaatii kattavasti eri tahojen koolle kutsumista ja kuulemista. Mukaan saatiin parhaimpia asiantuntijoita Suomen meriklusterin eri osa-alueilta: ekosysteemiin kuuluu tällä hetkellä mm. varustamoita, telakoita, laivojen purkajia, teknologiatoimittajia, energia- tai polttoainetoimittajia, toimialajärjestöjä sekä kehittämis- ja tutkimusorganisaatioita.  

Ekosysteemin tavoitteena on yhdistää tietotaito ja osaamisen tarpeet, löytää ja mahdollistaa uusia innovaatioita ja päästä testaamaan ja toteuttamaan niitä käytännössä. Työskentelyn alussa kartoitimme tämän hetken osaamista ja tutkimme erilaisia hankkeita ja niillä saavutettuja tuloksia. 

Teemaryhmät Merikartta-työn vetureita 

Tärkeä osa Merikartan työtä ovat teemaryhmät, joissa ideoidaan uusia hankeavauksia, yhteistyökuvioita ja toimenpiteitä hiilineutraalin meriklusterin edistämiseksi. Teemaryhmiä on neljä, ja ne keskittyvät hyvinvoivaan mereen, hiilineutraaliin polttoaineeseen ja energiaan, modulaarisuuteen ja kestäviin materiaaleihin sekä kestävän merenkulun operointiin. Teemaryhmät on muodostettu Merikartta-työskentelyn alussa järjestettyjen työpajojen pohjalta. Polttoaineet, energia, materiaalit, modulaarisuus, kiertotalous, kestävyys ja luonnon monimuotoisuuden suojeleminen nousivat työpajoissa esille.  

Teemaryhmät kokoontuvat säännöllisesti puimaan, minkälaisia toimenpiteitä kuhunkin teemaan liittyen pitäisi tehdä, jotta kiertotalouden mukainen meriklusteri edistyisi. Teemaryhmät ovat aiheiltaan erilaisia, mikä näkyy myös niiden työtavoissa. Esimerkiksi Hyvinvoiva meri -teemaryhmässä on perehdytty asiantuntijoiden johdolla suurimpiin globaaleihin ja paikallisiin ympäristöhaasteisiin ja pohdittu, miten niitä voidaan käytännössä torjua. Hiilineutraali polttoaine ja energia -ryhmä puolestaan on kartoittanut, missä piilevät teeman tutkimattomat alueet ja aloittanut näihin liittyvien demonstraatioiden suunnittelun.  

Osaamisen jakaminen on tärkeää niin teemaryhmissä kuin koko Merikartta-ekosysteemissäkin. Muutaman kuukauden välein järjestettävät Pysy kartalla -webinaarit jakavat tietoa hiilineutraalin kiertotalouden mukaisen meriklusterin osa-alueista. Webinaareissa on tutustuttu mm. meriklusterin rahoitukseen ja meriliikenteen ympäristövaikutusten hallintakysymysten jäsentelyyn.  

Hiilineutraalin meriklusterin kehittäminen vaatii innostuneiden ja kunnianhimoisten ihmisten lisäksi hankkeita, joiden turvin kehitystyötä on mahdollista tehdä. Teemaryhmissä käytyjen keskustelujen ja osaamisen ja erilaisten tarpeiden ilmitulon kautta on syntymässä useita uusia hankkeita. Suomen meriklusteri tulee olemaan edelläkävijöiden joukossa siirryttäessä kohti kilpailukykyistä ja hiilineutraalia meriteollisuutta.

Laura Rantanen, Marketta Virta & Inka Mäkiö