Merikartta osana meriklusterin osaamisen kasvattamista

Hiilineutraalia kiertotalouden mukaista meriklusteria on kehitetty Merikartta-ekosysteemissä syksystä 2020 lähtien. Tavoitteena on kehittää yhteistyössä eri organisaatioiden ja osaajien kanssa kestävää merenkulkua ja turvata samalla merten hyvä tulevaisuus.

Merikartta-ekosysteemityön käynnistymisen suurimpana ajavana voimana oli isossa kuvassa meriluonnon monimuotoisuus ja sen turvaaminen. Suomessa on pitkä historia merenkulussa ja sitä kautta meillä on valtavasti alan osaamista. Tällä osaajajoukolla on lähdetty kehittämään lisää hyviä ratkaisuja ja toimintatapamuutoksia merenkulkuun. Ratkaisuja etsitään niin laivojen elinkaaren pidentämisestä kuin ylläpidon optimoinnista ja retrofittauksesta. Ovelta ovelle -ratkaisuilla on tavoitteena optimoida logistiikkaketjujen osat suhteessa toisiinsa. Lastitilojen jakaminen ja laivausten palvelullistaminen voivat tehostaa olemassa olevan tonniston käyttöastetta, ja uusien laivojen rakennuksessa voidaan entistä paremmin hyödyntää kierrätettyjä materiaaleja ja uusiokäyttöä.

Mutta koska kaikkeen ei voi keskittyä kerralla, Merikartassa jakauduttiin neljään teemaryhmään, joissa tarkasteltiin meriklusteria eri kanteilta. Hyvinvoiva meri -teemaryhmä keskittyi merten tilan selvittämiseen, huomioiden luonnon monimuotoisuuden ja ilmastonmuutoksen näkökulmat. Keskusteluteemana oli myös merten roskaantuminen ja erityisesti muovijäte merissä. Ratkaisuja ja toimintatapamuutoksia lähdettiin etsimään tutustumalla nykytilaan niin laivoissa kuin satamissa.

Modulaarisuus ja kestävät materiaalit -työryhmässä selvitettiin tekstiilimateriaalien ja teräksen kestävyyteen liittyviä asioita, laivan purkamista ja moduloimisen mahdollisuuksia sekä konehuoneessa että toiminnallisuuden osalta. Hiilineutraali polttoaine ja energia -teemaryhmä tutustutti niin kaasumaisiin kuin nestemäisiin polttoaineisiin sekä polttokennojen mahdollisuuksiin. Kestävä kiertotaloudenmukainen operointi -teemaryhmä puolestaan selvitti, mitä kiertotalouden mahdollisuuksia merenkulkualalla on ja miten operointi vaikuttaa laivan kestävyyskokonaisuuteen.

Operatiivisista keinoista suurin ympäristövaikutus saadaan vähentämällä laivojen kulkunopeuksia. Tämä ratkaisu on kuitenkin sidoksissa rahtimarkkinoihin ja eri laivatyyppeihin. Aikataulutetussa liikenteessä ajavat RoRo-alukset toimivat eri ansaintalogiikalla kuin hakurahtiliikenteen bulk-alukset, joiden vauhti ja polttoaineen kulutus on kiinteässä yhteydessä rahtimar kkinoiden heilahteluihin. Tavaramäärien ja liikennetiheyden kasvaessa on tultu tilanteeseen, jossa maailman kauppalaivat viettävät 8–10 prosenttia ajastaan satamien ulkopuolella odottamassa laituriin pääsyä. Tämän tehottomuuden poistaminen lisäisi merkittävästi tonniston käyttöastetta ja vähentäisi lisätonniston tarvetta. Yhtenä ratkaisuna on sopimusten kehittäminen suuntaan, missä tilaaja ja toimittaja sopivat kestävämmistä tavoista liikkua ja liikuttaa ihmisiä ja tavaroita merireiteillä.

Merikartan asiantuntijoiden kirjoittamassa artikkelissa nostetaan lisää Merikartassa opittuja asioita. Oppien lisäksi artikkelissa kerrotaan kahdeksan seuraavaa merimailia eli mistä pitää aloittaa. Artikkeli on julkaistu Sitran sivuilla.